Tanssilajeista yleensä

Lavatanssit:
Linkki aiheeseen

FOKSI
Foksi tarkoittaa suppeassa merkityksessä samaa kuin foxtrot, mutta samaa askelikkoa sovelletaan kaikkeen sellaiseen nelijakoiseen musiikkiin, jolle ei löydy omaa askelikkoa. Myös tango, swing ja latinalaistanssit tanssitaan Suomessa useimmiten foksina. Foksista on näin tullut eräänlainen yleistanssi, joka kattaa valtaosan lavoilla soitetuista kappaleista.
Foksi tanssista lisää tästä.

VALSSI
Valssi on nykyisistä seuratansseista vanhin. Sen jälkiä voidaan seurata ainakin 1500-luvulle asti, joidenkin tutkijoiden mielestä jopa 1200-luvulle. Valssin ikä riippuu osittain siitä, mihin vedetään raja nykyisen valssin ja sen edeltäjien välille. 1700-luvulla tanssi joka tapauksessa levisi eurooppalaisen yläluokan keskuuteen suunnilleen nykyisessä muodossaan, ja porvaristo omaksui sen innolla heti Ranskan vallankumouksen jälkeen.
Valssi tanssista lisää tästä.

HUMPPA
Humppaa tanssitaan monin erilaisin tavoin. Perinteisin tapa tanssia humppaa pohjautuu hypähtävään vaihtoaskeleeseen. Humpan lisäksi muita nimityksiä tälle tyylille on vaihtoaskelhumppa, hyppyhumppa, triplestep-humppa ja samba-humppa. Olennaista tyylissä on voimakas baunssi (jousto) ylös ja alas.

Humppa tansseiata lisää tästä.

JENKKA
Jenkan kantamuoto on sottiisi, joka saapui meille tiettävästi 1800-luvun lopulla. Sottiisin askelikko muuttui hyppyjenkaksi vuoden 1900-paikkeilla. Sanan "jenkka" alkuperää ei tiedetä. Myöhemmin jenkasta on syntynyt paikallisia muunnelmia.
Jenkka tanssista lisää tästä.

POLKKA
Polkka tanssista lisää tästä

MASURKKA
Masurkka tanssista lisää tästä

TANGOT
Suomessa tunnetaan jo ainakin viittä erilaista tapaa tanssia tangoa. Yleisemmin tunnettu lienee ns. ravintolatango, hidas, hidas, nopea ja nopea rytmityksellä. Tanssisuunta miehillä on h, h, n eteen ja viimeinen nopea yhteen. Oikea ja vasen käännös toteutetaan samalla rytmityksellä, vasen käännös aloitetaan etenevällä ensimmäisellä hitaalla askeleella ja oikea käännös toisella hitaalla kääntyen.
Tangoja esitellään mm. http://tanssi.net sivuilta.
Nykyaikoina ehkä voimakkaammin on tullut esille Suomalainen lavatango. Tässä tangossa mielletään kaikki h, h, n, n askeleet eteenpäin etenevänä, hyvin liikkuvana ja sulavana tanssina. Tangossa on paljon erilaisia variaatioita joilla pyritään esittämään tangon musiikillista luonnetta. Tämä tango lienee eniten suomessa opetettu tangolaji useilla eri tanssikouluilla.
Euroopassa ja maailmalla lienee kuitenkin yleisin tangolaji ns. englantilainen tango. Tässä tangossa on paljon tanssiurheilupuolella tuttua tangoa jota on sovellettu tanssittavaksi seuratanssina. Rytmityksiä ovat mm. h,h,h,n -  h,n,n ja h,h,n,n.

Toinen maailmalla vallalla oleva tangolaji on Argentiinalainen Tango. Tangon alkuvaiheita ei kunnolla tunneta, mutta sen katsotaan kehittyneen Buenos Airesissa joskus 1800-luvun loppupuolella. Sen juuria on etsitty useista eri tansseista, useimmin mainitaan milonga ja habanera. Tango oli aluksi halveksittu slummien tanssi, mutta 1900-luvun vaihteessa se levisi myös ylempiin yhteiskuntakerroksiin ja heidän mukanaan ulkomaille. Tue linkin Argentiinalainen tango http://tanssi.net sivuilta. Tälle tangolajille löytyy monia erikoisopettajia eripuolilla Suomea, mm. Oulussa  Tomas ja Erita www.tomasjaerita.com, Pari ja Maria www.pasiymaria.net, Kokkolassa Tanssikoulu J. Leppäkari Kokkolassa www.jaskadansa.fi muutamia mainitakseni.

Ehkä eniten unohduksissa ollut Wanha Suomalainen Tango on jo harvinaisuus suomessa. Tätä tangolajia elvyttää ja ja opettaa harva tanssikoulu suomessa, mutta ainakin Juhani Tahvanainen www.dancebic.com Joensuussa. Oikeastaan on hyvin harmillista, että tätä suomessa tunnettua vanhinta tangoa ei opeteta suomessa tämän enempää. Se on kuitenkin hyvin tangomainen, ihmisläheinen ja tyylittelevä tango tanssittavana tänäkin päivän.

Tangoja on vielä lukuisa joukko euroopassa ja muualla maailmalla, mm. Suomessakin tunnettu ns. Romaanitango, vähemmin tunnettu Turkkilainen Tango, Soolonakin (yksin) tanssittavana TeknoTango ja paljon muita tangoja.

Raahen Tanssitaito opettaa pääasiassa viittä eri tangolajia. ns. ravintolatangoa, suomalaista lavatangoa, englantilaista seuratangoa, argentiilaista tangoa, wanhaa suomalaista tangoa ja Teknotangoa. Raahen Tanssitaidon yhteystiedot sivuilta www.raahentanssikoulu.com.

RUMBA ja CHA CHA
CHA CHA ja RUMBA ovat latinalaistansseja joiden kuumat rytmit saavat jopa suomalaisen jäyhän uroksen lantiot liikkumaan. Musiikki on latinalaisvaikutteista boleroa ja cha cha musiikkia jota kuulee paljon myös nykyiskelmiksi sovitettuina kotimaisina iskelmähitteinä.
Rumba tanssista lisää tästä.
Cha Cha tanssista lisää tästä.

BUGG
BUGG on rock'n'swing -tanssi jota on helppo lähestyä yksinkertaisen perusaskeleen takia. Tanssimaan pääsee siis nopeasti, mutta jatkossa haastetta tarjoavat vauhdikkaat kuviot yhdistettyinä musiikintulkintaan. Tanssi soljuu juoheasti miehen viemänä ja musiikiksi käy hyvin monentyyppinen rytmimusiikki.
Bugg tanssista lisää tästä.

FUSKU
FUSKU on suomalaisilla tanssilavoilla kehittynyt, vapaalla viennillä tanssittava rock'n'swing –tanssi. Fuskun letkeä askellus toimii loistavasti, kun musiikkina on lavoilla soitettava foksi, twobeat-swing tai rokahtava iskelmämusiikki.
Fusku tanssista lisää tästä.

BOOGIE WOOGIE
BOOGIE WOOGIE henkii 50-luvun tunnelmaa. Sitä voi tanssia niin hitaasti tunnelmoiden kuin iloisesti riehaantuenkin musiikista riippuen. Musiikki on vauhdikasta tai rauhallisempaa rock’n’rollia. Tanssi syntyy miehen vapaasta viennistä ja johtaa yhteiseen musiikintulkintaan, eläytymiseen ja improvisointiin.
Boogie Woogie tanssista lisää tästä.

LINDY HOP
Lindy Hopia tanssitaan swing musiikkiin kaikilla musiikin nopeuksilla. Tanssi on pyöreää ja jammailevaa. Tanssisuuntia ei ole vaan tanssi pyörii vapaasti käytettävissä olevan tilan rajoissa. Nopeaan musiikkiin tanssittavassa Lindy Hopissa tehdään myös jonkin verran nostoja ja pieniä heittoja. Nämä ns. air stepit ovat nykyisen kilparokin acrobatian kantamuoto. Tällä hetkellä Lindy Hopin harrastus on voimakkaassa kasvussa varsinkin Pohjoismaissa, Englannissa ja Keski-Euroopassa. Lindy hop on ennen kaikkea seuratanssi, jota tanssitaan vapaalla viennillä klubeissa ja tanssisaleilla.
Lindy Hop tanssista lisää tästä  ja  toisaalta tästä.


HIDAS VALSSI
Valssivariaatio, jonka tempo on noin 30 tahtia minuutissa eli puolet wienervalssin vastaavasta. Tekniikka ja askeleet eroavat nopeasta valssista niin paljon, että näitä voidaan hyvällä syyllä pitää kokonaan eri tansseina.
Hidas valssista lisää tästä.

JIVE
Jive on jäntevästi baunssaava tanssi, jonka olemukseen kuuluu vahvasti leikittely ja iloinen hulluttelu parin kesken. Periaatteessa Jive on myös miehen viemä tanssi, mutta valmis koreogfafia aiheuttaa sen, että vienti ja seuraaminen ei toimi vieraan parin kanssa yhtä hyvin kuin alkuperäisissä vapaasti vietävissä tansseissa.
Jive tanssista lisää tästä.

BACHATA
Bachata on romanttista ja tunnelmallista musiikkia ja tanssi, joka tulee Dominikaanisesta tasavallasta. Musiikin melankolisuus sopii hyvin suomalaiseen mielenlaatuun. Bachatan kuviot ovat yksinkertaisempia ja rauhallisempia kuin salsan. Myös bachata on kovaa vauhtia leviämässä Suomeen.
Bachata tanssista lisää tästä.

SALSA ja SON
Salsa on latinalaisamerikkalainen tanssi ja musiikinlaji, joka on kehittynyt perinteisemmästä kuubalaisesta tanssista (ja musiikista) nimeltä son. Salsa on saanut vaikutteita myös muista lattareista, kuten mambosta ja afro-kuubalaisesta rumbasta (jolla ei ole juuri mitään tekemistä tuntemamme kilpatanssi-rumban kanssa, jota tanssitaan bolero-musiikkiin). Suomeen salsa on tullut Kuubasta Pohjois-Amerikan ja Euroopan kautta. Salsa ja son on nelijakoista (4 iskua/tahti) musiikkia, jota tanssitaan ottamalla askeleet 3:lla peräkkäisellä iskulla neljännen ollessa tauko. Salsaa näkee tanssittavan sekä 1:lle että 3:lle (tauko siis joko 4:lla tai 2:lla), jolloin puhutaan tempoon tanssimisesta (espanjaksi tiempo). Sonia puolestaan tanssitaan ainoastaan 2:lle (tauko 1:llä), eli kontratempoon (espanjaksi contra-tiempo), mikä on yleensä ottaen osoittautunut vaikeammaksi oppia. Salsa Oulussa opettelemme tanssimaan salsan 1:lle, kuten sitä opetettiin paikallisten tanssinopettajien ja ammattitanssijoiden toimesta Kuuban pääkaupungissa Havannassa ja kuten sitä suurimmaksi osaksi myös Suomessa opetetaan.
Salsa ja son eroavat toisistaan myös tyylinsä puolesta. Salsamusiikki ja -tanssi on vauhdikkaampaa, kun taas son on rauhallisempaa ja tyylillisesti elegantimpaa. Sonia tanssitaan enimmäkseen vain Kuubassa, mutta salsaa tanssitaankin sitten eri puolilla maailmaa monilla eri tyyleillä, kuten kuubalainen casino ja amerikkalaiset L.A.-, New York- ja Miami-tyyli jne. Kuubalainen casino on kuvioinniltaan "pyöreämpää" ja vartalonkäytöltään monipuolisempaa kuin esim. amerikkalainen L.A.-tyyli. Casino-tyylissä nainen kiertää miestä ja kuviot vaihtuvat sujuvasti rullaten, kun taas L.A.-tyyli on enemmän paikanvaihtotyyppistä linjassa tanssia, minkä luonteenomaisia piirteitä ovat naisen vauhdikkaat pyöritykset, terävät liikkeet/linjat ja show-tyyppiset kuviot. Salsa Oulussa opettelemme tanssimaan kuubalaista casino-tyyliä.
Salsa ja Son  tanssista lisää tästä.

SAMBA
Brasilialainen populaaritanssi. Euroopassa tanssitulla samballa on hyvin vähän yhteistä nykyisen brasilialaisen karnevaalisamban kanssa.
Samba tanssista lisää tästä


MAMBO
Mambo oli 50-luvun muotimusiikkia. Myös mambon juuret ovat kuubalaisessa sonissa. Mamboa voi tanssia joko avoimessa tanssiotteessa, tai ilman otetta. Mambolle on tyypillistä tap-askeleiden runsas käyttö.
Mambo tanssista lisää tästä.


MERENGUE
Merengue on vauhdikasta musiikkia, jota tanssitaan kuitenkin suhteellisen yksinkertaisilla ja rauhallisilla kuvioilla. Merengue on askeliltaan helpoin lattaritanssi, koska siinä otetaan askeleita kaikille iskuille, eli kävellään musiikin tahdissa. Myös merengue tulee Dominikaanisesta tasavallasta. Merengue on salsan jälkeen ehkä toiseksi eniten soitettua musiikkia lattaribileissä, joten kumma on jos et tätä kuule siellä!
Merengue tanssista lisää tästä.


REGGAETON
Reggaeton on yksi tämän hetken muotitansseja maailmalla ja tulossa vahvemmin myös Suomeen. Musiikillisessa mielessä se on eräänlainen populaarilattarimusiikin ja hip-hopin risteytys, mille on luonteenomaista terävä ja mukaansatempaava lattaripohjainen rytmi yhdistettynä vokalistin räppäykseen. Tanssina reggaeton on pääsääntöisesti ilman tanssiotetta tanssittava tanssi, jota voi tanssia yksin, parin kanssa, tai ryhmässä. Vaikka reggaetonissakin on tiettyjä vakiintuneita askeleita, niin ne eivät suinkaan ole se tärkein asia, vaan tässä tanssissa keskitytään vartalonkäyttöön ja sen eri osien liikuttelemiseen musiikin tahdissa. Reggaetonia voi siis tanssia vartalollaan ottamatta askeltakaan. Haastavaa, vai mitä?
Reggaeton tanssista lisää tästä.


ROCK'N'SWING -tansseista
Rock'n'Swing-tanssit on suomessa käytössä oleva yleisnimitys paritansseille joita tanssitaan avoimissa otteissa, swing- ja rhythm'n'blues -pohjaiseen musiikkiin. Suomessa yleisesti tanssittavia rock'n'swing -tansseja ovat mm. Lindy Hop, Boogie Woogie, Jive, Fusku, Rock'n'Roll, Bugg ja Hip Hop Lindy.
Aikaisemmin yleisnimenä käytettiin nimeä "jenkkitanssit" mutta se koettiin ongelmalliseksi, koska se ei kovin hyvin kuvaa ko. tansseja. Asiaa tuntemattomat liittävät nimen "jenkkitanssit" useimmiten rivitansseihin.
ROCK'N'SWING -tansseista lisää tästä.

Asiatietoja lainattu ja linkitetty: www.boogietour.com , www.salsaoulu.com , http://tanssi.net , www.tomasjaerita.com , www.pasiymaria.net , www.jaskadansa.fi ja Raahen Tanssitaito sivuilta.